Osa 7. Kätketty.
Silmäsi katsovat pimeyteen
antaen hahmon ja kauneuden
mahdollisuuden olla jokin muu
kätkettynä valon kasvoilta
hämärän taakse vajoaa
unelma oma kaukainen
rannoille valkean avaruuden
tähtiyöhön talviseen
katseesi on eleetön ja iloton,
huonosti tunnen sielujen siltaa,
vain kuvajaiseni peilistäsi
minulle takaisin heijastaa
muuri mielessäsi
odottaa murtajaa
salaisuuksista
vapauttajaa.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti