Osa 4. Avoimin ovin tulevaisuuteen.

En ole paljoakaan tehnyt tosissani uudenvuoden lupauksia alkaville vuosille. Ei sillä ettenkö haluaisi olla mukana leikkimielisissä perinteissä, tai ettenkö olisi tarpeeksi päättäväinen tekemään jotain päätöstä ja pysymään siinä. Kysymys on enemmän periaatteesta että olemalla ehdoton päättämäni asian suhteen, suljen samalla pois mahdollisuuden jonkin toisen vaihtoehtoisen asian tai tapahtuman toteutumisen elämässäni. Kysymys on elämisestä avoimin ovin ilman poissulkevia ennakkoajatuksia tai toimia.

Tänäkään vuonna en aio poiketa paljoa tuosta periaatteestani. Olen kuitenkin tullut ikään, jossa terveydelle on annettava enemmän aikaa ja siihen on suhtauduttava kunnioittavammin. Menneiden vuosien aikana olen laiminlyönyt terveyttäni monissa asioissa. Tästä esimerkkeinä nuoruus vuosien huuruiset seikkailut alkoholin kanssa tai liikunnallisten harrastusten laiminlyönti ja lähes totaalinen pois jääminen. Nyt neljännen vuosikymmenen lähestyessä on pakko todeta olevani huonokuntoinen verrattuna ikätovereihini. Sairastan verenpainetautia, sokeritautia, mitä ilmeisemmin sepelvaltimotautia ja olen kokenut ensimmäisen sydäninfarktini lievänä 35- vuoden iässä. Nyt olen puolen vuoden jonossa sydänleikkuriin, jonka tarkoituksena on korjata sähköinen rytmihäiriö polttamalla oikorata umpeen. Ikälisiä on kertynyt enemmän kuin olisin tähän ikään mennessä toivonut.

Nämä asiat eivät kuitenkaan tullut esille puun takaa. Tätä kohti olen mennyt tietoisestikin omilla valinnoilla. Toki olin ajatellut sen kestävän myöhempään ikään, mutta näillä nyt mennään. Tulevaisuuden kohtaan avoimin ovin ja mielin. Elän nyt elämäni parhaita vuosia, vaikka elämään on mahtunut monia värikkäitä ja vaihderikkaita vuosia. En kadu ja sure menneitä. Siihen ei ole aikaa eikä se ketään hyödyttäisikään. Astutaan yhdessä uuteen vuoteen avoimin ovin ja mielin ja iloitaan jokaisesta hetkestä itsemme ja läheistemme kanssa. Hyvää uutta vuotta 2014 !