Tästäkin vuodesta täytyy laskea irti ja kurottaa kohti uutta, alkavaa vuotta 2023.
Monin tavoin mennyt vuosi on ollut haasteellinen. Se on ollut uuden oppimisen aikaa. Se on ollut oivallusten vuosi, mutta ennenkaikkea se on ollut myös luopumisen vuosi.
Työ ja koulutus on tarjonnut kokonaan uusia asioita opittavaksi ja ymmärrettäväksi. Se on myös tarjonnut uusia näkökulmia entuudestaan tuntemiini asioihin. Tämä vuosi on tarjonnut hienon mahdollisuuden työn ja ammatillisen kasvun kentällä. Julkaisu- ja kustannustoiminta on kasvanut entisestään ja on ollut hienoa olla kustantamassa kirjoja muutamilta hienoilta kirjailijoilta. Tällä saralla jatketaan, laajentaen palvelukustannuksen kenttää koko kirjallisuuden alan piiriin. Shadow Books profiloituu tulevaisuudessa yleiskustantamoksi.
Audiovisuaalisen alan työt Mediaosuuskunta Shadow Camerassa jatkuu myös entiseen malliin. Toteutamme alkavana vuonna live-striimauksia, videotaltiointeja, yritysvideoita ja ajan salliessa myös dokumenttielokuvia. Kuluvan vuoden loppuun mennessä olemme uusineet paljon kuvaus- ja audiokalustoamme. Lisäksi olemme viimeisenä hankintana päivittänyt videomikseriämme vastaamaan paremmin nykypäivän haasteita ja vaatimuksia monipuolisesta etä-ja lähistriimauksesta.
Henkilökohtaisella saralla tämänkin vuoden teemana on ollut luopumisen teema. Äitini menetys pari viikkoa sitten oli hyvin konkreettisen tason luopuminen rakkaasta ihmisestä. Vaikka Alzenheimerin tauti kuihduttaa ihmisen totaalisesti loppua kohden, on luopuminen silti vaikeaa. 47 vuotta yhteistä historiaa tuli päätökseen ja uusia, yhteisiä kokemuksia ei enää tule.
- Ei ainakaan samalla tavoin, mitä maallisessa elämässämme totuimme kokemaan. Vanhempien kuolema on lapsuuden loppu minunkin ikäiselleni miehelle. Se konkretisoituu huomatessaan olevansa sukunsa viimeinen mies - tai ylipäänsä viimeinen, tämän Tahvanaisen sukuhaaraan syntymän kautta tullut henkilö, joka edelleen kantaa sukunimeä. Tämän sukunimen tarina päättyy minuun sukumme osalta. Kiva, pieni muistutus kaiken kuolevaisuudesta. Peukku iso-iseilleni.
Tänään, vuoden 2022 viimeisenä päivänä, haluaisin erityisesti luopua raskaaksi käyneestä keuhkosairaudestani ja hengitellä ensi vuonna planeettamme ilmaa terveillä keuhkoilla ja nauttia niistä vuosista/vuosikymmenistä, mitä minulla mahdollisesti on vielä jäljellä. Kiitoksia tästä vuodesta. Olkoon vuosi 2023 meille kaikille ilon ja riemun täytteinen! Täyttäköön tuleva vuosi meidän kaikkien toiveemme maailmanrauhasta Ukrainassa, kuten muissakin sotaa käyvissä maissa.
Hyvää uutta vuotta 2023!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti